Haapamäentilan luonnonlaitumen raivaaminen ja aitaaminen

Haapmäen tila on luomutila, jolla kasvatetaan suomenlampaita, kainuun harmaita ja erisukuisia suomenhevosia. Tila sijaitsee Konnevedellä, Pukaran kylässä. Alueella on asuttu jo isovihan aikaan ja perimätiedon mukaan tiedetään piilopirtin ja asutun luolan sijainti.

Tilan vanhassa pihapiirissä on jäljellä lato, savusauna ja päärakennus sekä vanhojen rakennusten raunioita. Vanhan tuvan ikkunan alla kasvanut hirvenjuuri sinnittelee yhä entisellä paikallaan. Tuvan läpi on kulkenut kylätie. Hevosen kärryiltä on ollut kätevä koputtaa oveen ja toimitella asioita talon väen kanssa.

Tilalla viimeisenä vakituisena asukkaana on ollut Olka, jolla oli 1-2 suomenkarjan lehmää vielä 60 luvun alussa.

Rikottu osa kiviaidasta kasattiin uudelleen.

Pomulehteä ja pieni lepikko varjopaikaksi.

Maakasat tasattiin.

Apuna konevoimia ja talkoolaisia.

Iso hievenjuuri kukkii heinäkuussa keltaisin kukin. Tiedossa ei ole kuinka kasvia on käytetty.

Vanha ruusu päärakennuksen seinustalla.

Metsäkurjenpolvi

 Takana savusauna ja vasemmalla navetan rauniot. Laiduntamassa kainuun harmas ja suomenlammaspässit.

Riihen rauniot

Pusikkoa raivattiin ja havupuita kaadettiin rantamaiseman edestä.

Varjolilja ja akileija

Harakankello

Niittytädyke ja hiirenvirna

Ojakellukka, niittynätkelmä, hiirenvirna

Kiviraunio vanhan pellon reunalla.

Aikileija ja humala

Suuria havupuita on raivattu, puut ja oksat korjattiin pois.

Laidun rajoittuu järveen.

  Entinen rantamänty, vesi on laskenut alemmaksi juoksutuksella. Eläinten turvallisuudesta huolehtivat estrelanvuoristokoirat Aino ja Reino (Metkumutkan kennel)

Humala ladon seinustalla.

Lampaiden siirrossa avustavat bordercolliet Pietu ja Noomi.

Aita tehtiin mahdollisimman laajaksi, jotta laiduntavat eläimet pääsevät syömään koko alueen kasvillisuutta. Tien varresta raivataan heinä ja vesakko.

Lampaat pääsevät sateen ja auringon suojaan latoon ja sen seinustalle. Nokkoset ei kelpaa ruuaksi ja ne niitetään kompostiin.

Navetan rauniot, jossa vielä 60-luvun alussa asui suomenkarjan lehmät.

Riukuportti

Puna-ailakki

Raivaussahalla raivattiin pusikkoa ja siihen voi vaihtaa siiman, jolla hoituu nokkosen ja heinän niittäminen. Myös viikate on käytössä.

Opintomatka Viroon 30.6 - 1.7.2016

Me, Leena ja Päivi, aloitimme matkan Mustialasta. Mustiala oli meille ensimmäinen nähtävyys ja elämys rakennuksineen ja puistoineen.

Laivamatkoilla kuultiin Annikan "oppitunnit" ja laiva olikin nopeasti maissa.



Matkalla maisteltiin vadelmia. Vadelmat toi Tuomo työpaikaltaan Viikistä.

Ensimmäinen etappi oli Estonian Crop Research Institute, Jõgeva.


Meidät toivotti tervetulleeksi Kylli, joka esitteli tutkimuslaitoksen toimintaa.



Päärakennus.

Estonian Crop Research Institute on valtion tutkimus- ja kehitys instituutti ja Viron maatalousministeriön alaisuudessa. Laitoksen toiminta on alkanut jo Neuvostoliiton aikana.

Tutkimus- ja kehitystoiminta tähtää maatalouden tehokkuuden ja kilpailukyvyn lisäämiseen, ympäristön kuormituksen vähentämiseen ja auttaa geneettisen monimuotoisuuden ylläpitämisessä.

Laitoksessa kehitetään uusia ja säilytetään rekisteröityjä lajikkeita. Yhteistyötä tehdään tiiviisti viljelijöiden ja teollisuuden kanssa.

Ruista koekentällä.


Vasemmalla koekentällä on rukiin oljet jyrätty pellon pintaan katteeksi. Viereinen kenttä on ilman katetta ja siinä oli huomattavan paljon enemmän rikkaruohoja. Kate myös säilyttää kosteutta maassa.




Nurmikon kestävyyttä tutkitaan koeruuduissa, joissa on eri heinäseoksia. Siemeniä kerätään vuosittain ympäri Viroa luonnonheinistä.

Viljaa risteytetään käsityönä sijoittamalla jyvä tähkästä toiseen.






Soijapapu

  

Ryvässipulin lisääminen tapahtuu kolmessa vuodessa. Siemenet kylvetään maahan, seuraavana vuonna sipulit istutetaan ja ne lisääntyvät kuten peruna. Kolmantena vuonna sipuli kukkii ja tekee siemenet kasvihuoneessa. Ryvässipuli sisältää eteerisiä öljyjä enemmän kuin tavallinen sipuli.



Porkkanat kukkivat ja tekevät siemeniä. Laitoksella on kehitetty oma mehevä porkkana.



Kylli kertoi viljan leivontaominaisuuksien testaamisesta. Koeleivonnaisia testataan kahvitauolla, "muut lihoo ja testin tekijä laihtuu". Testaaminen on nopea tempoista.

Meillä oli hämmästyttävän lämmin vastaanotto, asiantuntevat ja työstään kiinnostunut laitoksen henkilökunnan esittelyt laitoksen toiminnasta ja tutkimuksesta, sekä herkulliset tarjoilut.

 Kiltsin niitty

Alue koostuu kolmesta tilasta, joita Annika hoitaa miehensä kanssa.


Humala pihapiirissä. Tilan isäntä ja emäntä olivat aikanaan viety Siperiaan.





Lehtosinilatva


Ruskolilja



Pioni


Pihajasmike



Keltasauramo leviää tehokkaasti siemenistä.



Venäläinen karviainen "musta neekeri"


Palava rakkaus


Päärynäpuun juurella.


Neilikka



Niittykohokki


Ukonhattu


Tillipioni kukinnan jälkeen.


Mikä tämä on?


Kuuruoho


Peurankello


Kurjenkello


Masmalo


Hirvenkello

Apila


Mikä tämä on?



Räpelö


Poimulehti


Heinäsirkka


Pähkinä

Valkoinen lehtolatva

Tumma tulikukka ja kirkheinä

Saen maatila

Saen maatilalla kasvatetaan lampaita, jotka tuottavat villaa, vuotia ja lihaa. Tila toimittaa myyntiin villalankaa ja valmiita tuotteita. Langat on värjätty kasveilla ja sienillä. Tilalla on laumanvartijarotuisia Maremmano abruzzese koiria, joiden karva kehrätään lampaan villan seassa langoiksi. Ennen koirien hankintaa sudet olivat tilalla ongelmana.

Maremmat leimautuvat pennusta kotieläimiin ja pitävät niitä tarkan valvonnan alla.

Tilalla on Viron maatiaislampaita, joista osa on villalampaita ja osa turkislampaita. Kuten suomenlammaskin.

Maremmat loikoilevat rennon näköisesti lampaiden joukossa, mutta ovat nopeasti paikalla jos jotain uhkaavaa ilmenee. Jos joku meni liian lähelle osoittamaan kameralla, niin maremma tuli väliin.

"Vanha rouva", 9 vuotias uuhi.


Maremmat huolehtivat myös kanoista. Vasemmalla kanahäkki, jossa kanat yöpyvät ylhäällä turvassa pedoilta. Kanat ovat maatiaiskantaa.


Tarkkana tilan esittelyä katsomassa.