Valkosipuli Ristijärven kanta

Laitoin keväällä vähän myöhässä, toukokuun loppu puolella valkosipulin kynnet maahan. Suositeltava ajankohta olisi keväällä heti kun routa on sen verran sulanut, että istuttamaan pääsee. Sipulit tilasin Maatiainen ry siemenvälityksestä.

Emosipulit maatiaiselle toimittaa Sulo Tokkonen Ristijärveltä. Onnekseni tavoitin Sulon puhelimella, sain kuulla Ristijärven kannan historiasta, otteita Sulon elämästä ja kasvatusvinkkejä. Niin paljon asiaa, että en sitä tähän kerralla saa kirjoitettua.

Ristijärven kantaa Sulolla on ollut kasvatuksessa n.10v. Aili Kemppainen oli huomannut lehdestä jutun Sulon valkosipuleista jotka olivat putkahtaneet maan pinnalle "kypärät" päässä. Aili oli pyytänyt Sulon käymään luonaan ja antanut hänelle yhden valkosipulin.

Aililla oli ollut silloin ikää jo 90. Hän oli aikoinaan saanut yhden valkosipulin, joka oli saanut alkunsa vammaisurheilijoiden Siperiasta tuomasta yhdestä valkosipulista. Sulo kertoi, että nyt hänellä on tuhansia näitä sipuleita. Sulo on ristinyt sipulin Ailiksi, Aili Kemppaisen muistoksi.

Sulon viljelyksille ei ole jatkajaa tiedossa ja hän toivoi että joku säilyttäisi tätä hyväksi havaittua Aili - sipulia. Sulolla oli ollut aluksi vaikeuksia viljelyssä, koska oli neliraaja halvaantunut onnettomuudessa moottoripyörällä. Oman osani teen tulevina vuosina Siperian oloissa karaistuneen ja satoisan kannan säilyttämiseksi.

Tässä muutama vinkki:
Pellolle ajetaan syksyllä lanta ja kynnetään, keväällä se ajetaan jyrsimellä. Penkkien tekoa varten on teetätetty kone. Parhaiten kasvuun lähtö tapahtuu, kun ajaa penkin kerrallaan ja istuttaa, sen jälkeen seuraava penkki. Muuten maa ehtii kuivua liikaa eikä sipulit pääse hyödyntämään kevään hyvää kosteutta. Kastelua ei ole tarvittu. Valkosipin voi istuttaa myös syksyllä.

Sulo suositteli tekemään syväkompostin ja mielellään rinteeseen, että vesi ei jää seisomaan. Syväkompostin tekemiseen löytyy ohjeet Maatiainen ry:ltä. Sellaisessa kompostissa hänellä on sipulit kasvaneet 30v. viime syksyn suurin sipuli oli ollut 250g. Penkissä ovat kasvaneet myös jättiläisporkkanat ja -kesäkurpitsat. Kohopenkki on paras, koska se kerää lämpöä eikä seisovaa vettä jää penkkiin. Myös Sulon kompostissa on kohopenkit.

Kysyin, että käyttääkö Sulo ruohosilppua ja nokkoskäytettä, kumpikin sai hyväksynnän.

Osa sipuleista jäi pieneksi, ehkä myöhäisen istutuksen vuoksi tai sitten kasvuolot eivät olleet aivan ihanteelliset. Sulo suositteli nostamaan kuitenkin kaikki sipulit maasta ylös ja erottelemaan kynnet uudelleen istutusta varten. Tämäkin neuvo tuli kokemuksesta.

Nokkoskäyte

Nokkoskäyte on hyvä lannoite.Käytin sitä myös valkosipulille. Samalla vaivalla kun nokkosia kitkee, voi ottaa ne hyötykäyttöön, lannoitteeksi ja itselle herkkujen valmistukseen. Käytetään meillä myös koirien ja kissojen ruokaan. Vaikuttaa suoraan muistiin ja oppimiseen, koska sisältää B12 vitamiinia. Kuitenkin takaisin käytteeseen..

1. Kerää nokkosia astia täyteen.
2. Laske astia täyteen vettä ja kansi päälle.
3. Anna käydä viikko.
4. Haisee pahalle ja on silloin tehokasta.
5. Laimenna vedellä ja kastele.

Jos nokkoset ehtii siemenvaiheeseen niin ehkä kaikki siemenet ei tuhoudu käymisessä ja kastellessa leviävät.

Valkosipuli

Lajikkeet

Suomessa viljelyssä on erilaisia muovautuneita kantoja jotka eroavat toisitaan sadon määrän, aikaisuuden, kynsien koon, kasvin viroottisuuden, värin ja kukinta alttiuden suhteen.  Valinnalla on parannettu satoisuuden lisäksi taudinkestävyyttä ja säilyvyyttä. Suomalaisia valikoituneita kantoja on kymmenkunta, joista tunnetuimpia ovat Melinin ja Kiskon kannat. Värin perusteella voidaan erottaa valko- ja sinipunakuoriset kannat. Syys- ja kevätistutukseen sopivat kannat ovat erikseen. Kannat ovat nimetty paikkakunnan tai viljelijän mukaan.

Maalaji ja kasvupaikkavaatimukset

Valkosipuli viihtyy multavassa, kosteutta pidättävässä kivennäismaassa, aurinkoisella ja lämpimällä kasvupaikalla. Maan pH:n tuli olla 6-7 ja ravinnetilan hyvässä kunnossa. Lannoitusta vaaditaan paljon; erityisesti typpeä, fosforia ja kalia. Puuntuhkasta on etua ja se on hyvä levittää kasvupaikalle jo edellisenä syksynä esim. 25 kg aarille.

Varastointi

Syötäväksi käytettävä valkosipuli varastoidaan 1 -2 asteessa tai huoneenlämmössä. Istukkaaksi säilytetään lämpimäksi etteivät istukkaat virittäydy kukintaan. Kosteus ei saa olla yli 70%. Istukkaiden kylmäkäsittely on 1 -2 kuukautta 5-10 asteessa. Kylmäkäsittely nopeuttaa sadon valmistumista.

Istutus

Etelä-Suomessa huhti-toukokuun vaihteessa, pohjoisemmassa toukokuun loppuun mennessä. Istutettavat kynnet irroitetaan vasta juuri ennen istuttamista. Pienistä kynsistä saadaan pieni sato ja aivan pienemmistä ei tule satoa ollenkaan. Istutussyvyys on 5 - 8 cm. Jotkut kannat sopivat syysistutukseen. Sopiva tiheys on 20 - 40 tainta neliöllä.

Talvivalkosipuli istutetaan syys - lokakuussa ennen maan jäätymistä. Vakoon voi levittää ennen istutusta maatunutta kompostia. 

Lisäykseen voi käyttää ilmaversoihin kasvavia itusilmuja. Ne istutetaan samana syksynä maahan muutaman sentin välein parin sentin syvyyteen. Itusilmuista kasvaa ensimmäisenä kesänä pieniä pyöreitä kynsiä, jotka istutetaan syksyllä uudestaan harvempaan ja syvempään. Seuraavana vuonna näistä kynsistä kasvaa täysikokoisia sipuleita. Jos itusilmuja ei haluta käyttöön, niin kukkavarret kannattaa poistaa heti niiden ilmestyttyä, koska ne verottavat sipulin kasvua. Talvivalkosipulin istukkaat pitää varastoida kuivassa paikassa 0 °C:ssa, jos niiden kylvä jää kevääseen.

Lannoitus ja kastelu

Typen tarve on suurta ja lisälannoitusta annetaan 1 - 2 kertaa kesällä. Kastelua tarvitaan erityisesti touko - heinäkuulla kuivina aikoina. Katteena voi käyttää ruohosilppua ja se toimii rikkaruohojen torjunnassa ja lannoitteena. Nokkoskäytettä tai lantavettä voi käyttää lannoitteena. Sysksyllä istutetut sipulit voivat tarvita lannoitusta jo toukokuussa.

Sadonkorjuu

Lehtien alkaessa kellastua on sadonkorjuun aika. Hyvällä säällä satoa voi kuivata aluksi pellolla ja jatkaa kuivausta ilmavassa tilassa 20 - 30 asteen lämmössä. Kuivausta jatketaan niin kauan että sipulin kaula on muuttunut paperimaiseksi.

Geneettinen monimuotoisuus

Geneettinen monimuotoisuus kurssin tehtäviin kuuluu kasvattaa kahta kasvia, joista yli 50-vuotias kanta. Päädyin kurssille suht' myöhään keväällä. Maatiainen ry:n siemenvälityksessä oli vielä saatavana Ristijärven kantaa olevaa valkosipulia. Sain ne laitettua maahan toukokuun lopulla. Minulle ilmaantui muitakin yli viiskymppisiä, kotitilalle Uudelletalolle tätini Liisan tuoma luumu, josta versoneita poikasia kaivoin mukaani, ystävältäni Hautalan Leenalta saatu Aaprotti, joka on hänelle muuttanut Oulun yläpuolelta ja siellä kasvanut ainakin 200 vuotta samalla paikalla sekä koulutilan lakkautetulta puutarhalta pelastettuja perennoja ja lipstikka, joiden luulen olevan myös yli viiskymppisiä.

Kirjoitan enemmän näistä viiskymppisistä myöhemmin.


Verbascum phoeniceum, tulikukka